keskiviikko 28. tammikuuta 2009

R1, Matlab I, kommentteja

Ekalla Matlab-kierroksella oli paikalla:

ke 21.1. 15 / 18 ilmonneista + 4 ei-ilmoa = 19
to 22.1. 15 / 21 + 3 = 18
to 22.1. 23 / 30 + 8 = 31
pe 23.1. 13 / 22 + 1= 14
pe 23.1. 9 / 17 + 6 = 15

Yhteensä 97 opiskelijaa paikalla 1. kierroksella noin 200 kurssille ilmoittautuneesta.

Kuinka paljon opiskeijoita yhteen tietokoneistuntoon? Mulla on nyt ollut salin tietokonemäärä. Tällöin kun ilmoittautuminen on auki viikon verran, sinne tulee noin 70-80% ilmoittautuneista ja 10% ylimääräisiä. Kaikille riittää tilaa ellei ole erityisen suosittu. Torstai 14-16 taitaa olla.

Vitsi on, että minusta vaikuttaa, että parhain tunelma "keskimäärin" saadaan sillä, että on ylibookkausta eli opiskelijat joutuvat istumaan saman koneen äärellä ja kommentoimaan toistensa tekemisiä. Mutta ehkä tämäkin on vain opettajasta viihdyttävää?

Jos taasen on vähän porukkaa paikalla, niin takuuvarmasti pystyy tarvittaessa neuvomaan tai opastamaan ongelmatilanteissa. Milloin ongelmia tulee? Joskus ihan luonnostaan typojen tai muiden seuraksena, toisinaan tehtävänantoihin "kannattaa" piilottaa virheitä, jolloin punaisen virheilmoituksen lävähtäessä ruutuun (jos sen huomaa!) joutuu miettimään, missä vika.

Lisään tuonne kurssin varsinaisille www-sivuille linkin, jossa mun kirjoittamaa Matlab-koodia (R1) tuosta ekan kierroksen tapaamisista.

R2, 1. paperikierros, kommentteja

(1) koko kurssin skeema: input x, suodin h, output y. Näitä analysoidaan ja syntetisoidaan aika- ja taajuustasossa käyttäen Fourier / z / Laplace / ... KUVA 111

(2) valtavasti materiaalia ja esimerkkejä. Prujuilmosta ilmoitetaan Nopassa, kun valmiina. Paperilaskarimateriaali [Pxx], jossa xx=1..85, saatavilla jo nyt netistä.

Paperi- ja tietokonelaskareissa demotaan pieni osa. Aina jää aikaa pienelle omalle tekemiselle ja kysymiselle. Ensi viikolla julkaistavien vkpistelaskaritehtävien kanssa pääsee itse harjoittelemaan.

(3) R2: eka ja toka tehtävä: signaaleilla (sekvenssi) esitystapoja ja ominaisuuksia.

[P19] lukujonot voidaan luoda jonkun matemaattisen funktion pohjalta, kuten sin(), d() tai mu(). Taulukoimalla eli laskemalla funktio tietyillä n:n arvoilla pääsee pomminvarmasti oikeaan. KUVA 98 ja 99.

[P20] matemaattinen jaksollisuus esitetty vastauksissa. Katso myös ero x(t) ja x[n] välillä, Figure 26. Käytännössä äänisignaalien osat, esim vokaaliäänne 20 ms pätkä Figure 29, jaksollisia, vaikkei matemaattisesti. KUVA 100-102.

(4) tehtävät 3-5, järjestelmän ominaisuudet. Suotimien jako FIR ja IIR. KUVA 103 ja 104

Impulssivaste h[n] kuvaa järjestelmän käytöksen yksikäsitteisesti. Mittaa vaikka käytävän akustiikka: huuda "AH" ja kuuntele mitä käytävä vastaa. Impulssivaste = vaste impulssiin.

Yhtenä suotimen / järjestelmän / systeemin ominaisuutena stabiilisuus. Tuo mikrofoni lähemmäs ja lähemmäs kaiutinta: jossain vaiheessa alkaa kiertämään. Liittyy siis aina takaisinkytkentään.

(5) Esitin P19a,c,e, 20a,b,d, 23 ja 27 systeemit (a) ja (b). Lisäksi "lisätehtäviä", joita välillä ratkottiin.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Kurssiblogi assarin näkövinkkelistä

Päätin kokeilla syksyn 2008 "Assarin päiväkirjan" innoittamana jatkaa kirjoittelua assaroinnin iloista ja suruista. Kurssin T-61.2010 Datasta tietoon Noppa-sivuilla kerroin syksyn kuulumisista. Minulla oli todistettavasti ainakin yksi lukija.

Tämä on yksi tapa dokumentoida omaa työtään. Olen ottanut liitutauluista jo pitkään kuvia. Kukaan ei ollut kysynyt miksi, kunnes erään laskarin jälkeen pari vuotta sitten päätalon vaksi tuli ja kysyi. Ehdotti vielä, että laittaisin ne nettiin opiskelijoiden nähtäväksi. Eli sellaista oma-aloitteellisuutta.

Yksi syy dokumentointiin on se, että työtä voi jotenkin jakaa assareiden välillä. Yritän jotenkin kommunikoida, mitä olen itse esittänyt. Meillä on kotona pari alle kouluikäistä lasta ja onkin erittäin todennäköistä, että jossain vaiheessa kevättä olen hoitamassa kotona sairaita lapsia, kun pitäisi olla pitämässä laskari-istuntoa. Tässä tapauksessa tilaisuus joko perutaan / siirretään tai toinen assarimme Antti vetää sen puolestani.

Joululahjaksi ostin itselleni E71:n ja sehän on kiva leikkikalu. Kameralla ottaa jo kuvia ihan A4-papereista toisin kuin edellisellä 6680:lla. Onneksi palautin ensimmäisen puhelimen takaisin, koska siinä oli jonkun sortin tyyppivika eli ei osannut tarkentaa. Tänne googleblogiin olen kirjoittanut yhden syksyn tarinoinnin aiemminkin ja nyt huomasin, että halutessani voin lähettää kuvat kännykällä vaikka suoraan salista blogissa julkaistavaksi. Näppärää. Äänitiedostoja tämä blogi ei taida ymmärtää.

Kun olin luonut oman pohjan, niin satuin surffaamaan Tampereen DSP-kurssia ja siellähän Huttusen Heikki oli päätänyt aivan samaan eli kirjoittamaan laskareista kommentteja. Kun tämä meidän Noppa - muuten loistava tuote, koska jo "myyty" mm. Lappeenrantaan ja Kauppakorkeaan - on puhtaasi yksisuuntainen kanava. Noppa on tappanut nyyssikeskustelun tai vienyt siltä sen kriittisen massan. Wiki olisi varmaan hyvä vaihtoehto, mutta kokeillaan tätä ylikansallista palvelua, kun tähän pääsee kiinni mobiililaajakaistalla.